(Liitteenä kuva Ari Koivusesta)
Kuinka vitun paljon mua hävettääkään tämä päivittäinen ilmiö nimeltä hevarit. En todellakaan tunnu kuuluvani samaan ihmisrotuun näiden selkärangattomien matelijoiden kanssa! Pesäero tehdään nyt heti alkuun nk. vanhan liiton rokkareihin, hevareita ovat esim. kuvan kaltaiset separit, joten tiedätte mistä puhun ja teitäkin siis varmasti vituttaa aivan yhtä suunnattomasti kuin minuakin! Miksette pukeudu kuin normaalit ihmiset? Teidän ei edes tarvitse enäänn mennä oikeisiin liikkeisiin vaatteita katsomaan rumien rottanaamojenne kanssa, vaan voitte tilata samat vaatteet netistä, kätevää! Aina joku saatanan bändipaita tai susipaita, voi vittu huoh, antakaa armoa! En ole vuosiin jaksanut enäänn edes nauraa teille, olette niin suunnattoman säälittäviä ja vähintäänkin yhtä likaisia kuin hipit, jotka kuitenkin uskaltavat värikkäämpiä vaatteita (tosin usein aivojensa värisiä, eli jotain ripulin ja oksennuksen väliltä). "Vaatteet on mun aatteet", "Pukeudun sen mukaan mitä kuuntelen", "Hevillä ei hävitä", "Hevi on paskimmillaankin parasta" jne. Naurattaako? Mua ainakin naurattaa joka vitun kerta kun hevari saa nuo sanotuksi ja nehän ei muuta osaa sanoakkaan. Sitten tajuan, että olette tosissanne juttujenne kanssa ja mietin, että ehkä Hitlerin olisi sittenkin pitänyt voittaa se sota. Teillä ei koskaan ole mihinkään muuhun mitään sanottavaa (olette hiljaisia vässyköitä, sosiaalisia hylkiöitä ja luusereita), mutta auta armias jos joku nautiskelee annoksen räppiä, valtavirta-poppia, jazzia, bluesia, klassista tms. niin johan teidän on päästävä pätemään, kuinka vitun vaikeaa heviä on soittaa ja kuinka kaikki muu musiikki on paskaa. Antakaa mun nauraa! Tämä on heviä: ÖRI ÖRI JAUUUUUH ÖR, *kitarasoolo joka saa Eric Claptonin muuttumaan häpeästä siniseksi* ja siinä se sitten olikin. Wau, ketäan ei kykene samaan kuin hevijumalanne, ÖRRARGH! Äijä meininki metalliveljet!
Imekää pallia vitun homot.