FANDOM


Harmaa marraskuu oli saanut oloni masentuneeksi, ja lumeton joulukuukin sai mieleni vielä alhaisemmaksi. Olihan tätä jatkunut jo pidempään, kesällä en juuri muuta tehnytkään kuin selasin Kuvalautaa hikikomerossani - en ollut saanut töitä, enkä rehellisesti puhuen niitä tosissani edes hankkinutkaan. Koska minusta tuli tällainen, sosiaalisesti rajoittunut luuseri? Lapsena olin elämäniloinen ja aktiivinen, mutta nyt, 22 vuoden iässä, tuntui kun elämä olisi valunut jo hukkaan. Minulla ei ollut edes tyttöystävää - tai mitä sitä salailemaan, enhän ole koskaan edes koskettanut tyttöä, paitsi silloin kerran kauan sitten, kun kaunis vierustoverini lainasi teroitintani. Seuraavana päivänä kuulin hänen aloittaneen seurustelun. Mikä huora, tuhahdin mielessäni.

Katsoin inhoten likaisia pyykkejä hikikomeroni nurkassa. Ehkä jos siivoaisin hieman ja siistiytyisin muutenkin, saisin mukiinmenevän tytön... Sellaisen kuin Laura. Tai Hanni. Soikku on turhan kylmäkiskoinen, ja saisi minussa aikaan lähinnä pelonsekaisia tunteita.

En kuitenkaan tiennyt, mistä sitä tyttöä etsiä, ja mistä tällainen nyymi sellaisen edes saisi. Sattumalta törmäsin kuitenkin Kuvalaudan salaisempaan puoleen, /d/eittiin, jossa sekä miehet että naiset etsivät seuraa. Mutta eihän internetissä ollut naisia? Vai oliko sittenkin, olihan kaikenlaiset Demit ja IRC-Galleriatkin olemassa... Sitä paitsi, en kai minä mitään häviäisikään vaikka ilmoituksen jättäisinkin? Peli oli pelattu jo muutenkin. Jos nyt tämän kerran sitten...

"22-vuotias turkulaisnyymi haaveilee 17-23-vuotiaasta, ujosta nörttitytöstä. Harrastuksiini kuulu animen katsominen sekä yleisurhei-"

Hetkinen, mitä minä oikein yritin? Eihän tällaisissa jutuissa ollut mitään ideaa huijata.

"... Harrastuksiini kuulu animen katsominen sekä konsolipelit."

Tein vielä sählöpostiosoitteen, jonne kiinnostuneet voisivat lähettää vastauksiaan. Pudistin vielä kerran päätäni epätoivoisuudelleni, ennen kuin suljin koneen ja itkin itseni uneen.


Seuraavana aamuna tarkastin heti ensimmäiseksi uuden sähköpostitilini. En uskaltanut toivoa liikoja, mutta ei kai optmistisesta ajattelutavasta haittaakaan voinut olla? Vaikka tuskin kukaan tällaisesta nyymistä nyt kiinnostuisi, ilmoituskin oli aika säälittävä tynkä-

Säpsähdin, kun huomasin sähköpostissani yhden uuden viestin. Tunsin hien nousevan otsalleni, ja avasin viestin tärisevin käsin.

"Hei vain, turkulaisnyymi! Huomasin tuon ilmoituksesi /d/eitissä, ja olisin hyvin kiinnostunut. Täytin juuri kesällä 17 vuotta, ja vaikka en animejutuista hirveästi perillä olekaan niin pidän myös erittäin paljon konsolipeleistä! Mitä sanot, jos vaikka tapaisimme joku päivä asemalla? Tässä vielä kuvani todisteeksi, etten ole rölli!

- Jonna"

Avasin kuvan epäuskoisena, mutta jouduin yllättymään. Siinä oli mitä suloisin, melko nuoren näköinen tyttö vaaleilla, olkapäihin ulottuvilla hiuksilla. Hänen silmänsä olivat siniharmaat, ja hänellä ei ollut meikkiä. Ei hän olisi tarvinnutkaan, hän oli jo luonnostaan hyvin kaunis. Rinnat olivat pienet, mutta sellainen oli pelkkä sivuseikka minulle.

Olisiko Jonna oikeasti todellinen? Kuva ei näyttänyt muokatulta... Siinä oli timestampitkin ja kaikki. Se vaikutti hyvin aidolta, ihan niin kuin viestikin. Mutta tämä oli vähän liian hyvää ollakseen totta? Misaki joka pelastaisi minut komeroitumiselta? Hah!

Mutta toisaalta... Mitä minä menettäisin, vaikka suostuisinkin tapaamiseen? Miettisin tapausta joka tapauksessa lopunikääni, ja vaikka "Jonna" nyt sattuisikin olemaan rölli jonka motiivina olisi vain tehdä nöyryyttävä lanka minusta Kuvalaudalle, olisi minulla vihdoin hyvä syy sankaroitua. Nyt ei ollut aika jänistää, nyymi, pystyt siihen! Katsoin vielä Tengen Toppa Gurren Lagann-julistetta seinälläni, jossa Kamina hymyili minulle rohkaisevasti. Hyvä on, Kamina... Minä teen sen!

"No hei Jonna, suostun ilomielin..."

---

Ja niin koitti se lauantaipäivä, kun seisoin Turun juna-asemalla kukkapuska kourassani. Olin ostanut tilaisuutta varten uudet vaatteetkin, mikä oli erittäin haasteellista, sillä yleensä vain äitini oli käynyt vaateostoksilla puolestani. Liikkeen myyjä kuitenkin valitsi minulle sopivan asun, samalla kun hän katsoi säälittävää olemustani nenänvarttaan pitkin. Olin vielä leikellyt hiuksianikin hieman, ja tulos ei näyttänyt yhtään hassumalta vaikka itse sanonkin. Näytin melko normaalilta Suomen kansalaiselta, valmiina mutta erittäin hermostuneena tapaamaan Jonnan. Jos häntä nyt oli olemassakaan... Olin jo odottanut nimittäin melko pitkään, olisi noloa ruveta itkemään tässä ja nyt tajuttuanu huijauksen.

"Anteeksi, oletko sinä Nyymi?" kuulin hennon äänen takaani, ja meinasin kusta housuuni. Käännyin varovasti ympäri, ja kyllä, siinä hän seisoi, vaaleatukkainen, ihana Jonnani! Hän oli yhtä söpö kuin kuvassakin, ei lainkaan lihava tai finninaamainen, vaan suorastaan keijumainen ilmestys. Hän hymyili minulle lämpimästi, ja tunsin kuinka sydämeni suli pikkuhiljaa. "T-tuota... Olen-olenhan minä... Jonna?" änkytin takaisin, ja potkaisin itseäni henkisesti moisesta nössöilystä. Nyt ei ollut sopiva hetki vaikuttaa dorkalta! Jonna ei kuitenkaan vaikuttanut välittävän, vaan naurahti ystävälliseen sävyyn. "Kiva tavata! Haluatko käydä syömässä jossain, vai menemmekö suoraan teille?" hän kysyi, ja en voinut lopettaa hymyilemistä. Jonna, Jonna, Jonna! Hän halusi MINUN kotiini! MINUN kanssani! Minun oli pakko olla onnellisin mies koko maailmassa!

Päätimme mennä suoraan luokseni, ja matkan aikana huomasin, miten helppo minun oli jutella Jonnan kanssa. Tunsin oloni taas samanlaiseksi kuin ala-asteella, kun olin hyvinkin sosiaalinen pojankoltiainen. Rupattelimme lähinnä peleistä, ja selvisi, että makumme olivat hyvin samanlaiset. Jonna ei tosin ollut kuullut vanhemmista peleistä, mutta en antanut sen häiritä. Hän oli muutenkin jo tarpeeksi täydellinen.


"Täällä voi olla vähän sotkuista... Yritin kyllä siivota vähän", sanoin nolostuneena, kun astuimme sisään yksiööni. Tosiaan, olin siivonnut hullun lailla kämpässäni, mutta se ei tuntunut riittävän. Paikka tuntui edelleen likaiselta, mutta ainakin olin edes yrittänyt. "E-eihän tässä mitään", Jonna naurahti ja kävi istumaan sängylleni. Olimme hetken hiljaa, kunnes tunsin oloni hiukan kiusaantuneeksi. "Ha-haluaisitko jotain juotavaa? Siis, niin kuin, mehua vaikka?" kysyin, ja Jonnan ilme kirkastui. "Onko sinulla ES:ää?" hän kysyi haltioissaan, ja säikähdin hieman hänen luonteensa yllättävää muutosta. ES:ää... Ei kai Jonna ollut sellainen... Jonne? "Öö, ei ole. Mutta Mehukattia olisi kyllä. Päärynää", sanoin, ja hän nyökkäsi. "No, okei sitten."

Tein molemmille mehuannokset ja kävelin takaisin huoneeseeni. Istuttuani Jonnan viereen en voinut olla uppoamatta niihin melkein sinisiin silmiin. Hän tuijotti minua hyvin intensiivisesti.

"Jonna...", kuiskasin ja painoin huuleni hänen pehmeille, huulikillon peittämille huulilleen. Ensimmäisen suudelma. Ensimmäinen kosketus. Ensimmäinen ihastus...? Tältäkö se kaikki tuntuukin? Parempaa kuin olisin osannut odottaa... "N-nyymi", hän sanoi punastellen suudelmamme päätyttyä, muttei vaikuttanut kuitenkaan vihaiselta. Itse asiassa, hän nojasi toiseen suudemaan, hieman intohimoisempaan kuin aikaisempi. Jonna osoittautuikin dominoivammaksi kuin oletin, ajattelin kun hänen kielensä kosketti hampaitani. Avasin suuni varovaisesti ja annoin sen pienen kielen tutkia suuni läpikotaisin. Niin mukavaa... Niin... En osannut edes kuvailla sitä.

Koska olin kokematon nyymi, alkoi minulla luonnollisesti etumuskin pullottamaan jossain vaiheessa intiimiä suuteluamme. Jonna ilmeisesti huomasi tämän, sillä hänen kätensä rupesi hapuilemaan erektioni päällä. Inahdin yllättyneenä, ja tunsin hänen virnistyksensä huuliani vasten. Kaikki tämä sai oloni kuitenkin rohkeammaksi, ja niin minäkin aloin hyväilemään hänen hameensa etumusta, jonka alla hänen sykkivä peniksensä oli jo kosteana-

Anteeksi mikä?! Sykkivä... Penis?

Jonna vetäytyi minusta oitis ja katsoi maahan häpeissään. Minä taas katsoin häntä, järkyttyneenä ja epäuskoisena.

"Öh, tuota, hmm?" yritin änkyttää, mutta en tiennyt, mitä sanoa. Jonnalla ei ollut pillua, tunsin selvästi erektion! Ja minähän tiesin erektioista yhtä sun toista, runkkasinhan itsekin päivittäin... Useampaan kertaan. "Minä... No, sait jo tietää joka tapauksessa. En minä mikään Jonna ole, vaan Jonne. Enkä ole edes 17-vuotias, vaan nipin napin 15 vuotta."

Olin shokissa. Ihana Jonnani olikin... Jonne? Poika? Nuori poika, kaiken lisäksi! Olinko nyt homo ja vieläpä pedofiili?!

"Olisi... Olisi ehkä parempi, että lähtisit nyt kotiin, Jonne. En haluaisi saada syytettä pahoinpitelystä", sanoin kylmän rauhallisesti, ja näin kyyneleen hänen silmäkulmassaan. "O-on sinun syytäsi, että uskoit! Olisihan sinun pitänyt tietää, ettei internetissä ole naisia!" hän huusi kiukkuissaan, ja tunsin ärtymykseni nousevan. Paitsi että hän oli poika, hän näytti olevan vielä aikamoinen teini sekä kusipää. "Lähde nyt helvettiin!" karjuin, ja hän säpäsähti. "Niin lähdenkin! Ä-äläkä luule, että surisin yhtään, e-en minä olisi halunnutkaan tuollaista säälittävää nyymiä joka ei osaa edes siivota!" hän avautui, eikä lopulta voinut estää kyyneleidensä valumista. Sitten hän juoksi äkkiä ulos asunnostani ovet paukkuen.

Huokaisin syvään ja naampalmutin. Miten tämä... Voiko tämä olla edes todellista? Kakara-Jonne vietteli minut päästäkseen homoilemaan kanssani? Jösses...

Mutta hän vaikutti niin kivalta... Ja söpöltä. Oli vaikea uskoa, että hän oli poika, hän oli yksinkertaisesti niin kaunis. Olisiko se sitten niin paha asia- Ei. enhän minä voisi! Miten pystyin edes harkitsemaan sellaista?!

Kuulin nyyhkintää rappukäytävästä. Jonne...

Ilmeisesti en ollutkaan niin kyyninen kuin luulin, sillä löysin itseni talomme rappukäytävästä etsimässä Jonnea. Hän oli kaatunut portaissa, ja itki nyt haavoittunutta polveaan.

"Sa-sattuiko?" kysyin hiljaa, ja hän käänsi päänsä pois. "Ihan kuin sinä välittäisit!" hän tiuskaisi, ja laskin käteni hänen olkapäälleen. "Äläs nyt, kiihdyin ehkä vähän liikaa tuolla. Tajuathan kai, miksi?" kysyin, ja hän pudisti päätään. "Miksi se haittaa niin paljon, että olen... No, poika? Ethän sinä kuitenkaan ketään tyttöäkään tule ikinä saamaan!" hän sanoi, ja närkästyin hieman hänen suorasukaisuudelleen. Ylimielinen kakara... Mutta silti jollain tapaa hellyyttävä. "Minä... En tiedä, olen vähän uusi näissä jutuissa muutenkin, ja olet niin nuori-" "Tein sen sinun takiasi!" hän sanoi yhtäkkiä, ja katsoin häntä ihmetellen. "Minun takiani?" "Niin, kun sinä... Kun sinä vaikutit niin yksinäiseltä siinä viestissäsi, ja ajattelin auttaa sinua!" hän sanoi, ja lisäsi: "S-siis, totta kai minä ihan itsenikin takia...! Älä luule, että tein tämän koska jotenkin välittäisin sinusta niin paljon tai jotain, en vain voi kestää säälittäviä ihmisiä! Si-sinähän olet vain tuollainen nyymi joka-", hän änkytti, ja minun oli pakko hymyillä. Suljin hänen suunsa hellällä suudelmalla, ja voi kyllä, tämä tuntui yhtä oikealta kuin Jonnankin suutelu, kenties vielä aidommalta? Jonne punastui hurjasti ja laittoi sormensa suunsa eteen. "Äh, sinä-" "Haluatko, että käydään kaupassa? Minulla ei ole laastareita, siis tuohon polveesi", sanoin, ja hän katsoi maahan nolostuneena. Lopulta hän kuitenkin nyökkäsi, ja autoin hänet ylös. "Saat kyllä ostaa jotain ruokaakin, niin ja sitä ES:ää! Kotisi oli täynnä pizzalaatikoita, millainen eläin sinä oikein olet? Minä voin kokata sinulle, niin, ja autan kyllä siivoamaankin! En aio vierailla useampaan kertaan sellaisessa hikikomerossa...", Jonne lateli, mutta minä vain nyökyttelin päätäni. Eihän hän ollut hassumpi, kun yritti vain vähän ymmärtää. "Haluatko katsoa animea ruuan jälkeen?" "No en todellakaan, anime on paskaa! Ja parasta on ettet enää fäppäile niille piirrostytöille, nyt kun sinulla on minut!" hän huudahti kiivastuneena, ja toivoin, etteivät muut ihmiset pihalla kuulleet. Jonne ei vaikuttanut kovin häpeilevältä persoonalta. "Tai kun, mi-minä haluan olla nyt sinun ykköspoikasi koko maailmassa... Tiedäthän?" hän kysyi ja hymyili ujosti, ja maailmani kirkastui jälleen.

Vastasin myöntävästi ja suutelin häntä otsalle. Sitten kävelimme yhdessä Siwaan käsi kädessä aikaan, minä ja ihana Jonneni.


Toinen osa:

Ensikohtaamisestani Jonnen - jota siis Jonnaksi alunperin luulin - kanssa oli kulunut jo pari viikkoa. Hän vieraili melko usein luonani, yleensä jonkinlaisessa hameessa, ja mietin kuuluiko sellaiset vaatteet hänen arkipäiväänsä. Eikö häntä kiusattu koulussa? Vai kävikö hän edes koulussa, olihan hän sentään Jonne. Loppujen lopuksi en tiennyt Jonnesta melkeinpä mitään muuta, paitsi että hän piti ES-juomasta ja oli hyvin ylimielinen, suorasanainen kakara. Hän oli siivonnut kotini, jonka jälkeen moitti minua sikamaisesta elämästä. Hän myös kielsi minua tekemästä monia asioita, kuten hentaille runkkaaminen tai tyttöystävästä haaveilukin. En ollut varma, seurustelimmeko me kaksi. Luultavasti Jonne käsitti sen niin, tai sitten hän oli erittäin taitava rölli. En ollut mielestäni homo, mutta vaikka hän olikin hieman ilkeä ja ärsyttävä, en jostain syystä halunnut menettääkään häntä. Hän kuitenkin oli ensimmäinen, joka halusi olla minua lähellä ja salaa ilmeisesti vähän välittikin minusta, tällaisesta surkeasta nyymistä.

Kai minä olin sitten vähän ihastunut.

Myönnän, Jonne kiihotti minua seksuaalisestikin. Hän näytti todella paljon tytöltä ja vaikutti melko kiimaiselta nuorukaiselta, joka lähes vahingossa vietteli minut pauloihinsa. Ensiksi tunsin vain suurta paijaushimoa, mutta nyt halusin häneltä enemmän. Tavallaan minua pelotti, mutta toisaalta se jännitys myös hurmasi minut täysin. Meillä oli ikäeroa melkein seitsemän vuotta, hän oli pelkkä yläasteelainen ja vieläpä poika, hän oli minulle kuin kielletty hedelmä jonka poimimista en voinut vastustaa. Enhän minä edes pakottanut häntä mihinkään, jos joku tässä oli uhri niin se oli kyllä minä!

Tänään Jonne halusi tavata minut taas. Hänellä oli kuulemma vaikeuksia fysiikassa, ja ajatteli minun, "elämättömän nörtin", osaavan neuvoa häntä. Olin kirjoittanut fysiikasta laudaturin enkä luonnollisesti tehnyt koskaan mitään muutakaan kuin itkin komerossani, joten miksipäs ei. Totta puhuen Jonne ja hänen jonneilunsa olivat mukava piristeruiske muuten tylsään elämääni.

Pomppasin välittömästi ylös avaamaan oven Jonnen soittaessa ovikelloa. Hän astui sisään, enkä voinut estää hymynpilkettä nousemasta kasvoilleni. Hän oli pukeutunut jälleen kerran hameeseen sekä naruolkaiseen toppiin, jossa luki jotain hölmöä kimalluksen kera. Lisäksi hänellä oli jalassaan nuorten tyttöjen saapikkaat, ja tajusin, kuinka pienet jalat hänellä olikaan - eihän ne muuten olisi mahtuneet tyttöjen kenkiin. Halusin nähdä hänen paljaat varpaansa, ehkä jopa suudella ja nuolla niitä samalla kun hän istuisi hikikomeroni valtatuolissa minua nöyryyttämässä. En koskaan ajatellut pitäväni sellaisista jutuista, mutta hänen alistava asenteensa kiehtoi minua.

"Älä tuijota, perverssi", hän sanoi tylysti saaden minut punastumaan nolostuneena. "A-anteeksi", änkytin, ja hän huokaisi. "Älä pyytele aina anteeksi kaikkea, senkin neiti!" hän tiuskaisi - hän näytti olevan tavallista huonommalla tuulella, ehkä opettaja oli kieltänyt häntä juomasta ES:ää tunnilla? "Tai siis, kyllä sinä saat minua... Tuijottaa...", hän mumisi ja katsoi lattiaan, huomasin kevyen punan hänen poskillaan. Kyllä minä häntä vielä joku päivä tulen ymmärtämään.

Kävimme läpi hänen kotitehtäviään, tai oikeastaan hän kumosi ES-tölkkejään samalla kun minä ratkoin ongelmat. Eivät ne minulle mitään ongelmia ollutkaan, fysiikka oli yksinkertaista, toisin kuin ihmissuhteet. En tiedä oliko Jonne tyhmä vai keskittymiskyvytön, sillä mielestäni jopa ala-asteelaisen olisi pitänyt osata ratkoa tehtävät.

"Nämä ovat aivan yksinkertaisia. Et ole tainnut edes yrittää käydä näitä itse läpi", toruin häntä, ja hän kohotti haaleita kulmiaan. "Osasitko ratkaista sen? Ei ihme, että olet neitsyt", hän sanoi pilkalliseen sävyyn, ja tunsin piston sydämessäni. "Tuskin itsekään olet mikään kova panomies", huomautin, vaikka se olikin melko naurettava kommentti. Hän oli vasta lapsi, minä yli kahdenkymmenen. Hän ei kuitenkaan näyttänyt välittävän, vaan tyhjensi viimeisen ES-tölkkinsä rauhallisesti. Sitten hän siirsi koulutarvikkeensa syrjään ja katsoi minua silmiin. "Kyllä minä oikeasti ne osasin tehdä, tarvitsin vain hyvän syyn tulla tänne", hän sanoi hiljaa, ja hänestä paistoi samanlainen lämpö kuin silloin, kun tapasin hänet ensi kertaa. Katsoin häntä hämmentyneenä, ja hän hymyili. "Enhän minä voinut myöntää haluavani tulla tänne noin vain... Joten esitin vain haluavani käyttää sinua hyväkseni."

Hän olisi saanut käyttää minua hyväkseen niin paljoin kuin mieli tekee, jos tiedätte mitä tarkoitan.

"Mitä sinä sitten halusit tehdä?" kysyin, jolloin hän nousi ylös ja käveli luokseni. Hän suuteli minua varovaisesti, ja minä vastasin siihen samalla tavalla. Hetken päästä hän katsoi parhaaksi istua syliini, ja kiedoin käteni hänen kehonsa ympäri. Hän oli niin pieni ja kevyt, kuin keijukainen. Rohkaistuin suutelemaan häntä intohimoisemmin, kallistin päätäni hieman jotta pystyisin antautumaan täysillä siihen ihanaan tunteeseen. Kieleni tuntui liikkuvan kuin luonnostaan kun se kosketteli hellästi hänen vielä kiinni olevia huuliaan, mutta kun hän ymmärsi mitä halusin, huokaisi hän tyytyväisenä ja avasi suunsa. Uskomatonta, miten olin vuosia unelmoinut suutelemisesta, mutta en olisi koskaan osannut kuvitellakaan että se olisi näin mahtavaa. Halusin lisää ja vielä vähän lisää, halusin varmistua ettei kieleni jättäisi yhtäkään paikkaa tutkimatta hänen kuumasta ja houkuttelevasta suustaan.

Jonne siirsi täyteläiset ja oman sylkeni peittämät huulensa kaulalleni, jolloin siittimeni alkoi reagoimaan tähän kaikkeen. En voinut enää perääntyä, halusin hänet nyt, aivan sama vaikka hän olikin poika ja vielä täysi jonne! Hänen kätensä hieroi kasvavaa erektiotani kiusoittelevasti, ja minä haroin hänen sileitä, ohuita hiuksiaan hellästi. Hän inahteli hiljaa samalla, kun hän hioi nivusiaan vasten minua. Kohotin käteni hänen sileälle reidelleen, sormeni siveli pehmeää ja posliinimaista ihoa aina ylemmäs ja ylemmäs. Pian se kosketti hänen alusvaatteidensa materiaalia - hänellä oli jalassaan tyttöjen pikkuhousut. Innostuin entisestään ja puristin hänen reittään hieman kovemmin. Hän vastasi siihen kouraisemalla farkkujen peittämää kyrpääni.

"Ha-haluatko, että panen sinua?" kysyin suoraan, mutta kaduin sitä oitis. Se kuulosti typerältä, niin nyymimäiseltä, mutta mitä muutakaan minä olisin voinut sanoa? Odotin Jonnen sanovan jotain ilkeää ja näsäviisasta takaisin, mutta yllätyksekseni hän halasikin minua. Huomasin kevyen nyökkäyksen. Ilmeisesti me emme olletkaan niin erilaisia, molemmat kaipasimme vain läheisyyttä ja paijausta.


Nousimme ylös ja menimme huoneeseeni, kumpikaan ei sanonut sanaakaan. Mietin, aionko todella tehdä tämän... Naida lasta... Poikalasta. Tekikö se minusta pedofiilin? Olinko hirviö, koska halusin vain kerrankin tuntea oloni halutuksi ja rakastetuksi? Jonne oli parasta mitä minulle oli tapahtunut moniin vuosiin, en minä ollut mikään rikollinen.

Suutelin häntä uudestaan istuttuamme sängylleni. Olisinpa edes vaihtanut lakanat... Mutta enhän minä voinut tietää, että näin tulisi käymään. Tai ehkä olin salaa toivonut, mutta olinhan minä toivonut hartaasti pilluakin jo lukemattomia kertoja ilman mitään tuloksia. Taisin saada jotain muuta, ja rehellisesti sanottuna, minua ei haitannut enää yhtään.

Kaadoin hänet selälleen makaamaan, ilmeisesti hän ei enää ollutkaan niin määräilevä tällaisessa tilanteessa. Vaikka mikä minä olin tuomitsemaan, hyvä jos hän oli koskaan edes runkannut. Erektioni sykki ajatukselle, jos hän olikin kaiken sen esittämisen ja koviksen kuoren alla pelokas neitsyt, joka räjähtäisi pelkästä kosketuksestakin. Hivelin hänen vatsaansa, ja hän vääntelehti hieman. Sormeni koskettelivat hänen hameensa vyötärönauhaa, ja hän vilkaisi minuun utuisin silmin. Ilmeisesti hän halusi minun jatkavan, mutta en kuitenkaan riisunut hänen hamettaan. Sen sijaan siirsin käteni hänen haaroväliinsä, jossa vaaleanpunaiset pikkuhousut olivat jo aivan märät kiimalimasta. Märkä kangas kiihotti minua, ja painelin sormella sen läpi hänen kiveksiään, jolloin hän alkoi ynisemään hiljaa. Nautin noista äänistä, hän oli aivan hukassa nautinnossaan ja tällä kertaa minä olin se, joka vei häntä perässään.

"Ole kiltti...", hän kuiskasi käheällä äänellä, ja vilkaisin häntä kulmieni alta. "Mitä?" kysyin virnistäen, ja hän punastui entisestään. "No...", hän yritti, muttei näköjään tiennyt, mitä sanoa. Päätin pitäväni hänen kiusoittelustaan enemmän kuin olisi ehkä pitänyt, joten painelin hänen kiveksiään vielä vähän lisää. Olisin luultavasti ollut täysi epäonnistuja jo tässä vaiheessa, jos kyseessä olisi ollut nainen pilluineen, mutta monien vuosien masturboinnin tuloksena tiesin monia asioita peniksistä sekä nautinnosta. Jonne ei tiennyt. Hänen erektionsa pullotti selkeänä pikkuhousuissa, nuolaisin huuliani. "Runkkaatko usein?" kysyin häneltä samalla, kun silitin kostean kankaan peittämää penistä. Se oli pienempi kuin minulla, halusin tarkastella sitä lähemmin. "En varmasti yhtä usein kuin sinä, runkkari", hän vastasi, ja hymyilin hänen sinnikkyydelleen. Hän jaksoi edelleen olla oma, ihana itsensä, raivostuttava Jonneni. Hivutin toisen käteni hänen toppinsa alle, hänen nänninsä olivat nousseet pystyyn. En yleensä kosketellut omianikaan runkkaillessani, mutta nämä kiinnostivat minua. Nipistin toista, ja hän inahti joko kivusta tai nautinnosta. Ehkä kummastakin.

Olin mielestäni jo kiusannut häntä tarpeeksi, joten kumarruin työntämään kasvoni hänen nivusiinsa. Tuoksu oli kiihottava, ja se sai minut nuolaisemaan pikkuhousujen kangasta. Jonne värisi pelonsekaisesta intohimosta, kun suuni hapuili hänen erektiotaan sekä kiveksiään. Hän alkoi malttamattomana liikutella lantiotaan, jolloin tarrauduin alushousuhin ja vedin ne alemmas. Alta paljastui karvattomat, pienet kivekset sekä sykkivä siitin. Minua hieman jännitti, tämä oli ensimmäinen kertani jonkun kanssa näin lähekkäin, ja tässä minä olin nyt valmiina koskettelemaan toisen pojan penistä... Mutta koko kattaus oli niin herkullinen, pieni Jonneni hame korvissa, puna poskillaan ja suu raollaan, tuo penis teki koko pakkauksesta vielä kiehtovamman. Hyväilin sitä hellästi, ja Jonne voihki hiljaa. Keräsin muutama touhutipan sormilleni ja kuljetin ne hänen huulilleen. Hän maistoi itseään ilomielin, hän jopa virnisti minulle hieman ilkikurisesti. Virnistin takaisin ja laskin sitten suuni hänen penikselleen. Hänen kehonsa jännittyi hieman, mutta kun kieleni veteli lyhkäisiä vetoja kovalla varrella, alkoi hän pikku hiljaa rentoutua. Hän jännittyi kuitenkin heti uudestaan, kun hipaisin etusormellani hänen neitseellistä peräaukkoaan. Hän äänteli hieman epämukavaan sävyyn, kun sormi työntyi syvemmälle hänen sisäänsä, mutta ei hän käskenyt minua lopettamaankaan. Niin jatkoin tutkimusretkeäni kiinnostuneena, koska en ollut edes koskenutkaan vaginaa niin en voinut edes verrata sitä tähän. Tiesin vain, että tämäkin tuntui mukavalta, oikealta.

Kun sormeni oli syvemmällä, koukistin sitä varoen. Nyt Jonne voihkaisi suuresta nautinnosta. Hänen ilmeensä näytti hyvin euforiselta, hänen suunsa oli auki samalla kun hän hengitti syvään ja käänteli päätään mihin suuntaan sattuu. Juuri silloin minä päätin vetää sormeni ulos.

"M-mitä...?" hän kysyi pettyneenä, ja hymyilin hänelle. Halusin hänen tekevän minulle erään palveluksen, mutten tiennyt, miten kysyä. "Jatka..." "Mitä jos en jatka?" kysyin iloisella äänensävyllä, ja hän näytti siltä kuin energiajuomiin olisi tullut 18 vuoden ikäraja. Hän kuitenkin nousi ylös, tarttui reisiini ja katsoi minuun anoen. "Pyydän...", hän sanoi hellästi ja alkoi avaamaan vyötäni. Suunnitelmani taisi onnistua, en minä turhaan näköjään pyskologiastakaan ollut laudaturia saanut. "Pyydän...", hän toisti uudestaan ja riisui minut farkuistani. Hän oli utelias erektioni suhteen, hän kosketteli sitä samalla tavalla boksereiden läpi kuin minä olin koskettanut häntä. Olin tottunut masturboimaan nopeasti ja vaivattomasti, joten aloin käydä kärsimättömäksi. Riisuin itse omat alushousuni ja paljastin siittimeni hänelle koko komeudessaan. Hän katsoi minua kysyvästi, nyökkäsin rohkaisevasti. Hän nielaisi ja tarttui kaluun epävarmalla otteella, ohjasin hänen käsiään omillani. Toivoin etten mokaisi ja laukeaisi välittömästi hänen naamalleen, halusin kuitenkin vielä paljon enemmän.


Jonne lipaisi limaista terskaani, jonka jälkeen nielaisi koko elimensä kuumaan, kiihottavaan suuhunsa. Hän kakoi hieman, mutta ylpeänä jatkoi tehtäväänsä. Silitin hänen hiuksiaan, ja hän nojasi kosketukseeni kuin kissanpentu. Rakastin tätä tunnetta, olisin voinut jatkaa loputtomiin, mutta hänen reipas suunsa stimuloi kyrpääni jo liian voimakkaasti. Työnsin hänet pois, annoin hänelle pienen suukon ja laskin hänet jälleen selälleen. Madalsin pääni hänen anusaukolleen, jossa sormeni oli hetki sitten ollut. Sitten työnsi kieleni ylös ja nuolaisin kireää, reikää, jolloin Jonne säpsähti.

"Ä-älä, tuo on likaista...!" hän vinkui, mutta en ollut kuulevinaankaan. Hän piti siitä kuitenkin, hän oli yhtä kiimassa kuin minäkin. Työnsin kieleni syvemmälle saaden hänet haukkoamaan henkeään. "Kuulitko?!" "Mitä, haluatko että lopetan?" kysyin huvittuneena, ja hän näytti häkeltyneeltä. "Minä... Öh, en halua", hän mumisi, ja jatkoin hänen anuksensa nuolemista. Samalla hyväilin hänen kiveksiään, ja hän kiemurteli taas nautinnosta. Tiesinhän, että hän pitäisi tästä. Kokemattomana nyyminä minulla ei ollut minkäänlaista liukastetta, mutta ajattelin perseeseen panon sattuvan melko paljon. Saatoin esittää Kuvalaudalla kyynistä ja välinpitämätöntä, mutta en minä oikeasti halunnut satuttaa Jonneani, en ainakaan paljoa. Syljin sormilleni ja keräsin lisää hänen peniksestään valuvaa kiimalimaa ja työnsin nyt kaksi sormea hänen sisäänsä. Hän murahti nyt vähän tuskissaan, häneen varmasti sattui jo aika paljon. Entäpä jos minä...?

Otin yöpöydältäni paksun permanenttitussin ja asetin sen hänen aukolleen. Päättäväisenä työnsin sen syvemmälle, ja hän ulvahti kivusta. Tavallaan halusin hänen olevan äänekäs, mutta entä jos naapurit kuulisivat? Tämä ei kuitenkaan ollut ihan laillista... Pyyhkäisin huolestuttavat ajatukset pois mielestäni ja jatkoin Jonnen tyydyttämistä tussilla. Hän oli hyvin urhea, otti kaiken kuin mies, ja hän näytti hieman nauttivankin. Ehkä hän oli jonkinlainen masokisti, välillä minusta tuntui että hän halusi minun vain rankaisevan häntä ärsyttävyyden vuoksi.

"Tuntuuko hyvältä?" kysyin ja katsoin häntä silmiin. Häntä oli helppoa katsoa silmiin, yleensä välttelin ihmisten katsetta, mutta hän oli turvallinen ja läheinen. Hän hymyili heikosti ja työnsi lanteitaan edemmäs, jotta tussi painautuisi syvemmälle. "Tuntuu... Tuntuu höpöltä", hän kuiskasi, ja voihkaisi kun väänsin tussia hänen sisällään hieman. "Lisää, haluan että nait minua niin kovaa kuin haluat..." "Jaksatko sinä vielä?" "Totta kai jaksan, tankkasin itseäni ES:llä koko päivän tätä varten!" hän sanoi. Hän oli siis suunnitellut kaiken tämän, kiimainen jonne... "Sitten varmaan jaksat ottaa vähän enemmänkin", totesin ja vedin tussin pois. Hän näytti tyytymättömältä, mutta innostui jälleen kun otin kovan kyrpäni valmiusasentoon. Muistin kuitenkin kokemattomuuteni, enkä halunnut rikkoa Jonnen heikkoa vartaloa. Niinpä kävin itse selälleni ja nostin hänet päälleni. "Ööh... Voit olla päälläni, niin voit mennä omaan tahtiisi", sanoin, ja hän virnisti. "Haluat olla allani? Olet kuin oletkin neiti", hän sanoi ja kapusi päälleni. En tiedä, miten kestin tätä poikaa, ehkä tässä oli vastaus. Hän kohotti takamustaan ja laski sen pystyn penikseni päälle varovaisesti, hänen vikinänsä peitti tietokoneen hurinan kun hän laskeutui alas päättäväinen ilme kasvoillaan. Hänen tiukka neitsytperseensä puristi kyrpääni, tunne oli upea. Ei tällaista kokemusta saavutettu runkkaamalla, ajattelin kun hän alkoi liikkumaan pienin liikkein päälläni. Hän oli todella kiihottava näky siinä kyrvälläni ratsastaessaan, niin viaton mutta silti niin likainen. Yritin työntyä häneen parhaani mukaan suuremmalla voimalla, en voinut enää estää itseäni. Hän oli itse pyytänyt minua naimaan häntä niin kovaa kuin halusin, enkä aikonut tuottaa pettymystä.

"Nai minua kovempaa, senkin neitsythomo...!" Jonne käski hurmaantuneena, hänen leukansa oli hänen oman kuolansa peitossa ja hän ei vaikuttanut olevan enää ihan tässä ulottuvuudessa. Työnnyin häneen yhä kovempaa, nautin hänen voihkaisuistaan ja vaikeroinnistaan joka varmasti kuului seinän läpi naapureille. En välittänyt, minä olin nyt valmis vaikka karkaamaan maasta kunhan vain saisin olla Jonneni kanssa! "Öh, Jonne, minä tulen kohta...", varoitin häntä ja tunsin kuinka pallini kiristyivät hiljalleen. Jonne nyökkäili ja kumartui suutelemaan minua intohimoisesti. "Tule sisälleni", hän ähkäisi suutelomme välissä, ja voihki lisää.

Siitä hetkestä lähtien en muista mitään, paitsi että siirryin muualle tästä universumista Jonne rinnallani. Spermani syöksyi hänen sisäänsä ja hänen oma siemennesteensä lensi hänen mahalleen, minun rintakehälleni. Katsoin hänen raukeaa ilmettään, tajusin ettei hän ollut minulle enää pelkkä ansa vaan oikea ihminen. Minun Jonneni...

Hetken kuluttua hän nousi päältäni ja köllhäti viereeni. Meidän olisi ehkä pitänyt käydä suihkussa, ajattelin, mutta se sai nyt odottaa. Otin hänet kainalooni, vedin peiton päällemme ja suutelin häntä vielä kertaalleen. Emme tarvinneet sanoja, eikä Jonnella näyttänyt olevan aikomustakaan sanoa mitään nasevaa. Hän työnsi kasvonsa vasten kehoani ja hymisi tyytyväisenä.

Nukahdin hiljalleen hän vierelläni, vihdoin ja viimeinen onnellisena, 22 vuoden iässä.


Kolmas osa:

Kun olin ehtinyt tottua Jonnen kanssa olemiseen, oli edes animelle runkkaaminen vaikeaa. En kuitenkaan jaksanut aina nähdä häntä, etenkin kun hän oli kiukkuisella päällä. Emme olleet nähneet vähään aikaan, tosin hän lähetteli minulle lähes päivittäin tekstiviestejä. Joissain hän oli varsin paijattava, joissain taas raivostuttava. Välitin hänestä paljon, mutta välillämme vallitsi edelleen jonkinlainen viharakkaussuhde. Hän oli niin ylpeä... Ja minä olin nyymi.

Ruuan loppumisen vuoksi olin tänään löytänyt tieni kauppaan. En mielelläni käynyt siellä, tai ulkoilmassa muutenkaan, sosiaaliset paineet tulivat vastaan erittäin rankasti. Lähikaupassa vielä oli se yksi suloinen myyjätär, jonka pehmeä käsi saattoi hipaista omaani hänen antaessa vaihtorahat takaisin. En tämän vuoksi maksanut koskaan kortilla. Tosin Jonne muutti nyt hieman asioita, hän oli melko mustasukkainen, ainakin animevaimojani kohtaan.

Maksettuani ostokset kävelin ulos kaupasta voittajana, olin selvinnyt tilanteesta ilman sen kummempia kommelluksia, ihailemani myyjätär ei ollut paikalla. Oliko minusta tullut rohkeampi Jonnen takia? Hän sanoi haluavansa potkia minua hieman, ehkä hänen alistavat kommenttinsa auttoivat edes jotenkin...

Kaupan pihalla oli joukko jonneja, tuhahdin heidän ala-arvoisuudelleen. Olisin jättänyt heidät omaan arvoonsa, ellen olisi bongannut omaa Jonneani heidän seastaan - kyllä, siellä hän seisoi, tosin ei hameessa niin kuin olin hänet tottunut näkemään.

Olinhan minä nähnyt hänet jo aiemminkin poikien vaatteissa, hänellä oli ne päällään jos tuli suoraan koulusta hikikomerooni. Ilmeisesti olin ainoa, joka tiesi hänen salaisesta harrastuksestaan sekä siitä, että hän vietteli vapaa-ajallaan ikäisiäni nyymejä. Tai siis yhtä ainoa nyymiä, niin ainakin toivoin. Minustakin oli tullut kovin omistushaluinen Jonnen suhteen, vaikka hänen luonteensa ajoittain oli mitä oli.

Nyt Jonnella oli päällään kovin jonnemaiset vaatteet: valkoinen huppari, löysät housut sekä kalliin näköinen lippalakki, enhän minä mistään vaatemerkeistä tai muodista mitään tiennyt. Jos tämä olisi ensimmäinen kerta kun hänet näkisin, en luultavasti tuntisi minkäänlaista vetoa häneen, hän näytti kuitenkin tavalliselta jonnelta. Olin kuitenkin jo ehtinyt syvästi ihastua häneen, joten jopa tällaisena hän erottui selkeästi edukseen jonneystäviensä keskeltä, minun Jonneni oli huomattavasti nätimpi poika kuin kaikki muut yhteensä.

He kiroilivat ja joivat ES:ää, tein parhaani jotten tuijottaisi liian näkyvästi. Vastustin kiusausta mennä puhumaan Jonnelle, hän luultavasti vain häpeäisi jos paljastuisi julkisesti tällaisen nyymin tuttavaksi... Sitä paitsi paikalla oli omaankin makuuni liikaa ihmisiä, sellaisia ihmisiä jotka katsoivat kaltaisiani alaspäin. Jonnekin teki niin, mutta hän myös osoitti välittävänsä minusta omalla tavallaan.

Tajusin vaikuttavani jokseenkin epäilyttävältä, joten katsoin parhaaksi paeta paikalta. Jonne huomasi minut lopulta, vaikka yrittikin esittää normaalia. Kuten arvelinkin.

Kiirehdin kotiini häpeissäni, ilmeisesti olin viettämässä tämänkin illan Kagamin ja kumppaneiden seurassa.


Heräsin koomastani säpsähtäen, kun ovikelloani rimputettiin kiivaasti. Olin katsonut animea jo muutaman tunnin putkeen, en oikein edes tiennyt mitä ruudulla oikeasti tapahtui. Nousin ylös avaamaan oven, ja yllätyksekseni Jonne seisoi suoraan edessäni. Hän lampsi sisään kuin olisi omistanut asuntoni ja osoitti minua sormellaan.

"Älä sitten enää vakoile minua, perverssi", hän ilmoitti ärsyttävään tapaansa, yritin vain niellä kaiken. En tiennyt olinko iloinen vai ärsyyntynyt siitä, että hän häiritsi iltaani tällä tavalla ilmoittamatta. Toisaalta, mitä muutakaan minä olisin tehnyt? Jos hän halusi pyöriä kämpässäni, niin enhän minä uskaltanut häntä pihallekaan heittää.

Kävelin takaisin koneeni ääreen, Jonne istahti sängylleni. Ilmeisesti hän oletti minun pitävän hänelle seuraa välittömästi, mutta en ollut kovin sosiaalisella tuulella nyt. Jatkoin animetyttöjen ihailua, Jonne murahti tympääntyneenä.

"Hei Nyymi, katso tänne", hän vaati, en jaksanut katsoa. Pitäisin hänelle seuraa aivan pian... "Katso!" "Kohta", sanoin, häntä se ei kuitenkaan miellyttänyt. "Anime on paskaa!" "Mmh..." "NYYMI!"

Yhtäkkiä huomasin jokseenkin raivostuneen oloisen Jonnen minun ja koneen välissä. En ehtinyt sanaakaan sanoa, kun hän ravisteli ES-tölkkiään raivokkaasti edessäni ja avasi sen. Kylmä energiajuoma suihkusi täydellä paineella kasvoilleni ja vaatteilleni kuin minä villeimmissä fantasioissani Jonnen naamalle. Kun kastelu loppui, hengitin muutamaan kertaan syvään ja pyyhin kasvoni pöydällä olevaan runkkuliinaan.

"Oho", Jonne sanoi teennäisesti kun minä raivosin mielessäni. En olisi juuri nyt jaksanut hänen temppuilujaan. "Miksi teit noin?" kysyin kylmänrauhallisesti, ja hän katsoi välinpitämättömästi muualle. "Koska et huomioinut", hän mumisi, "ja sinun takiasi hyvä ES meni nyt hukkaan." "Huomiohuora", vastasin tylysti ja hän mutristi huuliaan. Hän ei kuitenkaan alkanut väittämään vastaan vaan polvistui ja asettui haarojeni väliin. "Siivoan sitten", hän lupasi ja laski päänsä alemmas niin, että hänen huulensa saattoivat koskettaa paitaani. Sitten hän rupesi imemään kangasta rauhallisesti ja nauttien, hänen intohimonsa ES:ää kohtaan oli jotain todella suurta. Hän päästi pieniä, hiljaisia ynähtelyjä ja pyöritti toisen kätensä etusormeaan paitani alla. Lihalliset himot saivat minut jälleen kerran valtaansa kun hän katsoi ylös suoraan silmiini, oli suorastaan laitonta että niin viattoman näköinen poika käyttäytyi tällaisina hetkinä kuin mikäkin pornoelokuvien lutka... Ja häpeäkseni tämä sai minut kiihottumaan vain entistä enemmän. "Ho-housutkin ovat vähän tahmaiset...", vihjaisin varovaisesti, ja hän hymyili ilkikurisesti. Kyrpäni reagoi siihen välittömästi. "Varmasti ovatkin, olet varmaan runkannut niihin aina viidesti tämän päivän aikana", hän sanoi ja hipaisi etumustani kuin vahingossa. Kohoava erektioni oli erotettavissa jo selkeästi märkien boksereideni läpi, Jonne katsoi kohoumaa arvioiden. "En tiedä kannattaako minun koskea tätä ollenkaan, jos vaikka sattuu jälleen uusi vahinko...", hän sanoi kiusoitellen ja painoi penikseni päätä kevyesti. Pihahdin hiljaa ja hän hykerteli itsekseen, mutta työnsi kuitenkin kielensä ulos koskeakseen kohoumaa. En ollut varma olinko märkä enää pelkästä ES:stä vaiko myös kiihotuksesta. Olinko se minä joka oli tehnyt Jonnesta tällaisen, vai ahdisteliko hän minua?

Jonnen pieni suu otti paremman otteen kyrvästäni, jonka jälkeen hän imi kangasta samalla tavalla kuin paitaanikin. Tämä vain tuntui paljon höpömmältä, kullini sykki hänen lämpimässä suutelossa. Hän näykki välillä pallejani hellästi ja veti kielellään alhaalta ylös pitkin jäykkää vartta, hänen sylkensä kasteli boksereideni etumuksen entisestään ja yritin olla päästämättä liian kovaäänisiä äännähdyksiä. Jonne katsoi minua taas kiimaisena, hän hymyili itseriittoisesti huomatessaan miten olin täysin hänen vallassaan, minä, aikuinen mies! Hän otti kullini uudestaan huuliensa väliin ja painoi ne kiinni tällä kertaa hieman kovemmin, himokas kyrpäni oli hänelle kuin ES:llä valeltu tikkukaramelli - vaikka sitähän se melkein olikin. Kun bokserini olivat täysin hänen sylkensä peitossa, imi hän erektioni päätä kankaan läpi kovemmalla voimalla, enkä voinut enää vastustaa himoani. Tartuin häntä parrattomasta leuasta ja kohotin hänen kasvonsa omiani päin.

"Ei tuo taida auttaa, sotket vain lisää", sanoin lempeästi ja nousin ylös. "Mennään suihkuun pesulle?" kysyin ja ojensin käteni. Hän nyökkäsi ja seurasi perässäni kylpyhuoneeseen, jonka hän oli jonkin aikaa sitten siivonnut. Yritin pitää asuntoani paremmassa kunnossa Jonneen tutustuttuani, vaikka en yleensä välittänyt likaisuudesta - kai minä sitten yritin vain miellyttää häntä. Hän inhosi kaltaisiani, sotkuisia nörttejä, mutta silti hän oli valinnut juuri minut, hän oli pelastanut minut hikikomeron ahdingolta... Siksi minä halusin tehdä parhaani, ettei elämäni parhaat päivät päättyisi heti.

Hivuti käteni hänen paitansa alle ja riisuin se sutjakkaasti hänen päältään. Hän punasteli hieman ja ei enää ollut aivan samanlainen kuin hetki sitten, hän yleensä luovutti kovan kuorensa kanssa tässä vaiheessa ja antoi täyden vallan minulle. Kumarruin suutelemaan hänen paljasta rintakehäänsä, huuleni imeskelivät hänen kovettuneita nännejään. Hän ähkäisi hiljaa ja punastui koko vartaloltaan, kun nipistin toista vaaleanpunaista nisää ohimennen. Sitten avasin hitaasti hänen kangasvyönsä, vedin jo valmiiksi alhaalla roikkuvat housut hänen nilkkoihinsa ja katsoin hämmästyneenä minua odottanutta yllätystä: hänellä oli jalastaan naisten pikkuhousut jopa tavallisten arkivaatteiden alla.

"Käytätkö sinä aina näitä?" kysyin ihmetellen, ja hän mulkaisi minua. "Ei siinä mitään pahaa ole... Ja näytit innostuvan aika paljon kun imit kulliani", sanoi huvittuneena ja tökkäisin hänen alushousujen alta paistavaa erektiotaan. "O-ole hiljaa!" hän sanoi nolostuneena, mikä sai minut naurahtamaan. Huomasin märän läikän siniraitaisissa pikkupöksyissä, ja lisäksi olin itsekin jo melko malttamaton, joten päätin jättää jahkailut sikseen. Riisuin pitsireunaiset alushousut hänen päältään ja heitin muiden vaatteiden sekaan, jonka jälkeen vapauduin omistakin, vähistä vaatteistani. Laitoin suihkun päälle ja pesin ES:n tahmaamat jalkani, Jonne epäröi hetken ennen kuin liittyi seuraani. Hän katsoi minua kysyvästi, jolloin suutelin häntä hellästi veden peittäessä vartalomme. Tunsin kuinka penikseni hinkkautui vasten hänen, pienikokoisempaa erektiota, ja hieroin niitä vihjailevasti vastakkain. Hän voihkaisi, vaikka ääni peittyikin huuliani vasten, halusin kuulla hänet paremmin. Suukotin hänen suupieliään, leukaa ja poskea, ja kieleni löysi hänen herkän korvansa. Käteni hänen olkapäällään laskeutui alemmas, samalla hieroin hänen kiinteitä pakaroitaan. Hetken päästä sormeni löysi hänen peräaukkonsa, silittelin sitä kiusoittelevasti, mutta en kuitenkaan työntänyt sitä hänen sisäänsä. Hän murahti tyytymättömänä ja yritti työntyä vasten sormea, mutta en luovuttanut - sen sijaan näykkäisin hänen korvaansa ja katsoin sitten häntä silmiin, joista paistoi villi halu. "Oletpas kiimainen pikkujonne tänään, melko likaista. Sinut pitäisi puhdistaa", sanoin hymyillen, ja hän katsoi minua ihmetellen. En kuitenkaan selitellyt enempää, vaan otin suihkun suuttimen käteen ja työnsin Jonnen vasten kylmää kaakeliseinää. "Mitä sinä...?" hän kysi ääni väristen, nautin siitä kun hän oli pelkkää sulaa vahaa käsissäni kaiken sen ilkeilyn jälkeen. Etusormeni siveli vielä hetken hänen aukkoaan - se sykki valmiina, oli todella vaikeaa estää itseään vain työntymästä siihen ihanaan, tiukkaan reikään - ja suukotin hänen niskaansa. Sitten levitin hänen aukkoaan hieman kahdella sormella ja annoin lämpimän veden suihkuta suoraan hänen jo korkattuun nuppuunsa.

"Lo-lopeta!" Jonne parkaisi yllättyneenä, mutta en kuunnellut häntä. Tottelin mieluummin hänen kehoaan, ja juuri nyt tämä keho vaati irstauksien harjoittamista. Hieroin suutinta kevyesti hänen kiveksiään ja välilihaa vasten, hän koukistui sitä päin, ehkä jopa vasten tahtoaan. "Minähän vain pesen sinut", sanoin hymyillen, ja hän vaikeroi nautinnossaan sekä häpeässään. Tiesin, että hän halusi minun koskettelvan hänen penistään, mutta en antanut sitä iloa hänelle. En vielä. "Olet ilkeä kiusaaja...!" hän huohotti nasaaliäänellään, naurahdin hiukan sadistisesti. Hyväähän minä loppujen lopuksi Jonnelle vain halusin. Sormetin häntä hellästi, mutta en liian syvältä. Näin vilauksen hänen punaisesta, huomiota kaipaavasta erektiostaan, mutta en koskenut siihen. "Nyymi!" "Miksi et koskettele itse itseäsi?" kysyin häneltä ja laitoin toisenkin sormeni hänen sisäänsä. Hän pudisti päätään, jolloin silitin toisella kädelläni hänen kosteita hiuksiaan. "Nolottaako sinua?" "Idiootti!" hän manasi, en välittänyt. Oikeastaan hänen ärtymyksensekainen kiimansa sai minut muistamaan omankin erektioni. "Sinulta taisi jäädä jotain kesken", kuiskasin ja tönäisin häntä kyrvälläni. Hän säpsähti ja kääntyi ympäri, mutta ei ruvennut vastustelemaan. Sen sijaan hän laskeutu polvilleen eteeni, tarttui sen paksuhkosta varresta ja lipaisi terskaa varovaisesti. Minusta oli ihanaa katsella kun hän otti minula suihin, tuntui kun hänen huulensa ja minun penikseni olivat kuin luotu toisilleen. Hän liikutteli suutaan ympäri erektiota, märki kieli tuntui upealta sen pinnalla ja taputin hänen päätään kiitollisena. Hän rohkaistui ottamaan koko peniksen suuhunsa, ensin vähän kerrallaan, lopulta niellen niin paljon kuin vain pystyi. Olin jo rajalla hänen aiemman käsittelynsä vuoksi, valmis laukeamaan siihen kuumaan ja tiukkaan suuhun hetkenä minä hyvänsä...

"Mi-minulta tulee kohta", varoitin häntä, hän ähisi vasten siitintäni vastauksesi. Tunsin kuinka hän alkoi imemään rajummin, huomasin hänen hipelöivän omaa erektiotaan samanaikaisesti. Voihkaisin syvästä nautinnosta kun spermani syöksyi hänen suuhunsa, hän vetäytyi kauemmas, loput lasteistani roiskahti hänen naamalleen sekä sormilleen. Katsoin kuinka valkoinen, läpikuultava erite valui pitkin hänen leukaansa, kun hän ei pystynyt tai halunnut nielemään kaikkea. Hän vielä putsasi tahriintuneet sormensa kielellään, olisin luultavasti saanut tämän näyn vuoksi uuden erektion ellen olisi juuri lauennut hänen päälleen. "Saanko nyt palkinnon?" hän kysyi viettelevästi, pörrötin hänen hiuksiaan samalla, kun pesin hänen kasvonsa. "ES-tölkin?" vitsailin, hän löi käsivarttani noustuaan takaisin seisomaan. "Oikeastaan minulla olisi sinulle eräs lahja, en vain ajatellut sen tulevan tällä kertaa tarpeeseen", mumisin hänen korvaansa kun laitoin suihkun kiinni ja kuivasin hänet pyyhkeellä. "Maltatko odottaa hetken, että pääsemme huoneeseeni?" "O-okei", hän vastasi, kuulin kärsimättömyyttä mutta myös nöyryyttä hänen äänessään. Olin päättänyt unohtaa turhan kainostelun tilaamani vibraattorin suhteen ja antaa Jonnelle kunnon vastapalveluksen hänen äskeisestä työstään. "Minkä lahjan? Ja haluan jo-" "Näet sitten, ja älä huoli, kyllä minä hoitelen... tuon...", vakuuttelin ja hipaisin hänen edelleen kovaa penistään, hän sulki silmänsä ja voihkaisi. Olisin halunnut kantaa hänet sängylleni, mutta en tällaisena kynäniskana uskaltanut edes yrittää. Siispä annoin hänen kävellä itse, vaikka se näyttikin olevan hänelle melko vaikeaa, raukka kiimainen Jonneni.

Kun pääsimme huoneeseeni, kaivoin työpöytäni laatikosta vaaleansinisen vibraattorin sekä liukuvoidetuubin sillä välin, kun Jonne istahti sängylleni. Pyysin häntä menemään kontilleen, hän epäröi mutta totteli kuitenkin. Onneksi olin tutustunut esineen käyttöön jo aiemmin, nyt ei ollut hyvä hetki töppäillä. Jonnen anusaukko oli mahtavasti esillä, se oli puhdas ja suorastaan huusi täytettä, en malttanut odottaa nähdä miten täyttäisin sen täysin vieraalla esineellä. Jonne vilkaisi taakseen ja hänen silmänsä laajenivat, kun hän näki miten kuorrutin tekokyrpää liukasteella.

"Mikä tuo on?!" hän kysyi ehkä jopa hädissään, hymyilin rauhoittelevasti. "Lahjasi ja palkintosi. Kai sinä nyt tiedät mikä vibraattori on?" "Pervo! Senkin pervo runkkari...!" hän kirosi, mutta hiljeni oitis kun asetin sauvan pään hänen reiälleen. "Saan kohta erektion tuon kielenkäyttösi vuoksi", totesin ilkikurisesti, hän peitti kasvonsa tyynyihin kun vibraattori työntyi syvemmälle hänen sisäänsä. En laittanut lelua päälle vielä vaan leikittelin sillä pienin nykäisyin, halusin ensin saada hänet uikuttamaan lisää. "Tykkäätkö? Katso nyt, olet ihan kosteana...", sanoin ja puristin hänen kiimaliman peittämää kyrpäänsä, hän voihki kovempaa kunnes pyysi minua jatkamaan. En ollut saada selvää hänen artikuloinnistaan, hän puheensa oli pelkkää kiihottunutta huohottamista ja itkeskelyä. "S-se on niin iso, olen ihan täynnä sitä", hän kyynelehti minulle, ja jatkoi: "v-v-voitko jatkaa...?" hän kysyi ja punastui vahvasti, veri alkoi taas pakkaantumaan kiveksiini hänen eleitä ja ilmeitä katsoessani. "Mikä ettei", vastasin ja napsautin esineen päälle. Heikko surina täytti huoneen, Jonne ulvoi painaessani vibraattorin syvälle hänen sisäänsä, se ilmeisesti tärisi vasten hänen herkkää eturauhastaan. Hän ei pystynyt enää hallitsemaan itseään, jalat hänen altaan pettivät hänet kun hän yritti painaa takamustaan taaemmas. "Ota se pois!" hän vaati, tarkastelin tunsiko hän olonsa oikeasti niin epämukavaksi, mutta hänen ilmeensä ja äänensävynsä kertoivat aivan muuta. Laitoin vibraattorin kovemmalle, Jonne kimeurteli sängyssäni kuumottavasti. "Ota se pois...!" "Oletko ihan varma?" kysyin, jolloin hän yritti katsoa minua. Hänen naamansa oli punainen ja hiestä märkä, siniset silmät ja vaalea tukka tulivat paremmin esille. Hänen poskillaan oli kyyneleitä, mutta ne vaikuttivat tulleen pelkästä nautinnosta. "Haluan... Haluan sinun kyrpäsi, enkä mitään muovista", hän sanoi ujosti, mutta silti niin likaisesti. Kaluni oli jo ehtinyt kovettua puoliksi tästä esityksestä, ja kun vedin lelun ulos hänen anaalistaan, iski hän kiinni lihapalaani. Hän hieroi sitä saaden sen nousemaan taas täysin pystyyn uudestaan, tulisin olemaan aivan poikki kaiken tämän jälkeen mutta en halunnut huolehtia sellaisesta nyt. Halusin nussia Jonneni kiimaista persettä, jossa sormeni ja seksilelut olivat jo käyneet tutustumassa tämän päivän aikana. "Näin, haluan nähdä himokkaan naamasi kun laukeat", sanoin ja asettelin hänet selälleen, emme yleensä naineet tässä asennossa. Oikeastaan olin vasta totutellut siihen, kun olin tutustunut Jonneen paremmin ja kykenin täysin intiimiin kontaktiin hänen kanssaan.

Ihana, jo tutuksi tullut tunne valtasi minut kun sain uudelleenheränneen kaluni Jonnen sisään, hän ei ollut enää niin tiukka kaiken venyttämisen jälkeen mutta silti niin huumaava, upea, seksikäs pikkujonne, poika jonka kanssa vain minä sain olla näin. En säästellyt tällä kertaa, nain häntä juuri niin intohimoisesti kun hän oli koko ajan salaisesti toivonutkin, mutta en hetkeksikään päästänyt katsettani hänen kasvoistaan - hän itki, kuolasi, anoi lisää ja ulisi, tiesin kuinka hän alitajuisesti pyysi minua taas rankaisemaan häntä jonneiluistaan, ja minä halusin antaa hänelle kaikkeni. Hän ei kestäisi enää kauaa, olin jo kiusannut häntä niin pitkään ettei minun tarvinnut edes koskea hänen penikseensä.

"N-Nyymi, rakastan sinua!" hän huudahti nautinnossaan, en ollut varma kuulinko oikein, sillä Jonne ei todellakaan sanoisi mitään tuollaista, mutta juuri sillä hetkellä keskityin vain hänen tyydyttämiseensä. Hän kietoi ohuet jalkansa vartaloni ympärille, pakotti minut lähemmän häntä itseään ja suuteli minua. Suutelin yhtä innokkaana takaisin, vaikka tämä oli melko tavallista niin en ollut koskaan nähnyt häntä tällaisena. Kun hän laukesi, halusin ikuistaa hänen ilmeensä, hyväillä ikuisesti hänen ylös taipunutta kehoaan ja tallentaa koneeni tiedostoihin hänen äänensä, hän oli niin haluttava sekä paijattava samaan aikaan kun hänen siemennesteensä sinkosi meidän molempien päälle. Tämän jälkeen hän oli niin veltto, että minun oli pakko vetäytyä ulos hänen lämpimästä reiästään ja saattaa itse kehoni kliimaksiin. Runkkasin kiihtyneesti penistäni, pian eritteeni oli Jonnen rintakehällä, sekoittuen hänen omaan spermaansa. Olin väsynyt, poikki ja turtunut, mutta silti onnellinen. Kömmin Jonnen viereen, paijasin hänen uupunutta kehoaan ja silittelin hänen edelleen kosteita hiuksiaan. Annoin hänen hengähtää hetken, mutta kun hän palasi takaisin tähän maailmaan, oli minun pakko avata sanainen arkkuni.

"Rakastatko sinä minua?" kysyin totisena, ja hän punastui uudestaan. "Mi-mitä? No en!" hän kielsi oitis ja vältti katsomasta minua silmiin. "S-s-sanoin niin vain koska... Koska halusin että sinä-" "Ei se mitään, minäkin pidän sinusta", sanoin hänelle, minusta tuntui hyvältä että pystyin vihdoin kertomaan jollekin tunteistani näin ja sain vielä vastakaikua - vaikka hän saattoikin kieltää asian. "Älä kerro tuollaisia juttuja, ne ovat niin noloja...", hän mumisi, mutta painautui kuitenkin lähemmäs kiinni minuun. Minä en tarvinnut hänen sanojaan, koska pystyin jo lukemaan häntä kuin avointa kirjaa.

Paijasimme toisemme uneen, eikä pureva pakkanen yltänyt lämpöä täynnä olevaan huoneeseeni saakka.

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki